by Mervi Bergström | Dec 5, 2023 | Blogi
Oletko henkinen ihminen, joka pelkää tulla esiin henkisyytensä kanssa? Tai oletko henkisen työn tekijä, jota pelottaa olla liian näkyvästi esillä?
Jos kuulostaa tutulta, saatat kantaa kehosi energiassa jostain edellisestä elämästäsi jäänyttä karmallista muistijälkeä, ns. “parantajan haavaa”, healer wound englanniksi.
Menneen elämän käsittelemättä jäänyt trauman kokemus on jättänyt muistijäljen sielun energiaan. Koska sielun energia ei koskaan kuole vaan siirtyy yhdestä inkarnaatiosta toiseen, se myös kantaa mukanaan eri inkarnaatioiden aikana kertyneen tiedon uuteen kehoon. Karmalliset, käsittelemättä jääneet muistijäljet alkavat aktivoitua henkisen kehityksen myötä.
Aktivoituessaan muistijälki aiheuttaa chakroissa tukkoisuutta ja epätasapainoa. Intuitiiviseti herkälle näkijälle tai parantajalle tälläiset henkikehon energiassa olevat traumoista kertovat muistijäljet näkyvät harmaina tai mustina laikkuna tai ne tuntuvat jähmeältä, tukkiintuneelta energialta.
Parantajan haava on muisto menneisyydestä, jolloin jossain sielusi inkarnaatiossa jouduit vakaumuksesi, parantajan tai näkijän työsi takia ihmisten tai auktoriteettien silmätikuksi. Ehkä sinua pilkattiin, kivitettiin, karkoitettiin yksinäisyyteen, vangittiin, kahlittiin tai ehkä jopa koit epäoikeuden mukaisen elämän päättymisen.
Parantajan haava muodostaa blokin oman henkisen kutsumuksen ja sen toteuttamisen välillä. Haava aiheuttaa pelkoa siitä, että tässäkin elämässä tulee samalla lailla ivatuksi, pilkatuksi ja tuomituksi. Se aiheuttaa epäluottamusta omiin kykyihin, pelkoa astua esiin valovoimaisena henkisenä ihmisenä, auktoriteetin pelkoa, taloudellista niukkuutta, esillä olemisen pelkoa ja halua aina miellyttää muita ihmisiä.
Kohtasin oman parantajan haavani menneiden elämien regressiokoulutuksessa vuonna 2011. Tehdessämme regressioharjoituksia, löysin itseni pienen keskiaikaisen irlantilaisen kylän torilta hirttolavalta. Olin noin 13-14 vuotias, jotenkin vajavainen lapsi. Tuossa elämässä hevoset olivat ystäviäni. Ymmärsin eläimiä telepaattisesti ja minusta tuntui, että pystyin parantamaan niitä. Omituisuuteni takia kyläläiset pelkäsivät minua ja uskoivat minulla olevan pahan silmän. He päättivät hirttää minut noitana. Hirtetyksi tuleminen selitti sen miksi olin nuoresta saakka kärsinyt pahoista niskakivuista. Niskani tunnistaa vieläkin negatiiviset energiat helposti.
Parantajan haava, kuten muutkin karmalliset muistijäljet avautuvat helpoiten menneiden elämien regressiossa. Vuosien aikana olen voinut auttaa lukuisia henkisiä ihmisiä kohtaamaan ja eheyttämään omansa.
Parantamalla menneisyyden emme vain eheytä henkikehon energiaa vaan vapautamme itsemme toteuttamaan sen mitä olemme sieluna luvanneet täällä maan päällä tehdä. Maailma tarvitsee parantajia, näkijöitä, meedioita, henkisen kutsumuksensa ilmentäjiä.
by Mervi Bergström | Nov 16, 2023 | Blogi
Olemme tuoneet henkikehomme energiassa menneiden elämien muistot tähän elämään. Jossain vaiheessa nuo muistijäljet alkavat aktivoitua, jotta voimme käsitellä niiden taustalla olevat syyt. Käsittelemättominä ne aiheuttavat energiakeskuksissa tukoksia. Nuo muistijäljet näkyvät intuitiiviselle silmälle henkikehossa tummina laikkuina.
Lapsuuden traumaattiset kokemukset, mahdollinen kaksoisliekkisuhde, myohemmin elämässä tapahtuvat elämän muutokset ja sairaudet aktivoivat muistijälkiä. Heräillessään ihminen yleensä kokee henkisen heräämisen ja alkaa aktiivisesti etsiä tietoa ja tietäjiä, jotka voivat auttaa häntä prosessoimaan sen mitä hänessä tapahtuu. Emme edes aina ole tietoisia siitä mitä tapahtuu. Elämässä myllertää, sydämessä myllertää, sielussa myllertää.
Niin vaikeita ja haastavia kuin nämä ihmissuhteiden ja tilanteiden kautta eteemme tuodut oppimisen kokemukset ovatkin ihmismielen käsittää, meitä ohjataan kuitenkin sielun tasolla. Sielu ei tullut tänne maan päälle seisoskellakseen elämän tanssilattian reunustoilla. Se tuli, koska haluaa fyysisen ihmisen kautta ilmaista energiaansa ja luomisvoimaansa. Ainoa mikä sitä estää, on nuo menneisyyden muistijäljet. Noita muistijälkiä voimme siten kutsua niiksi kuuluisiksi oppiläksyiksi. Niiksi tiedostamattomalla tasolla oleviksi karman taakoiksi, jotka meidän tulisi parhaan ymmärryksemme mukaan puhdistaa tämän elämän aikana.
Menneiden elämien matka ei siten ole vain turistimatka johonkin toiseen aikaan ja paikkaan katsomaan sitä keitä olemme olleet ja mitä olemme tehneet.
Menneiden elämien matka on matka sinne mistä loytyy syy siihen miksi meillä on esimerkiksi joku blokki. Henkisen tyon tekijoillä se voi olla ns. parantajan haava. Moni henkisen tyon tekijä on roihunnut roviolla jossain elämässään tai tullut ihmisten pilkkaamaksi kylänsä ulkopuolella eläväksi erakoksi. Muistijälkenä oleva pelko siitä mitä saattaa tapahtua, jos omistautuu henkiselle tyolleen aiheuttaa blokkeja, jotka puolestaan aiheuttavat emotionaalista, psyykkistä ja taloudellista ahdistusta.
Joku selittämäton negatiivinen tunne tai phobia kuten pimeän tai ahtaan paikan kammo voi juontaa juurensa jostain menneen traumaattisesta tapahtumasta, jonka jälkiseuraukset vieläkin tuntuvat tässä elämässä. Esimerkiksi selittämäton surun tunne saattaa muistuttaa siitä miltä tuntui menettää itselle jotain tärkeää jossain toisessa ajassa ja paikassa. Tai ehkä se muistuttaa siitä miten elämää ei saa tuhlata.
Ehkä pimeän pelkoon tai ahtaan paikan kammoon loytyy syy jostain aikaisemmassa elämässä tapahtuneesta. Mitä tapahtui sellaista, joka jätti niin vahvan muistijäljen henkikehon tunnekehoon, että se vieläkin aktivoituu tässä elämässä? Historia kertoo meille siitä kuinka kurjia ja julmia ihmiset ovat olleet toisiaan kohtaan. Ehkä syyttomänä tuomituksi tuleminen ja ikkunattomaan vankityrmään heittäminen eivät tuntuneet kovin kivoilta tapahtumilta. Ehkä niistä jäi pahat haavat henkikehon energiaan, jotka tässä elämässä muistuttavat olemassaolostaan.
Kaikki ei kuitenkaan ole kamalaa menneissä elämissä ja yllä olevatkin ovat vain esimerkkejä. Menneitä elämiä on niin monia ja niin erilaisia kuin on ihmisiäkin. Jokaiseen sielun tarinaan mahtuu monta tarinaa. On niissä paljon hyvääkin. Voimme matkata vaikka johonkin onnelliseen tapahtumaan tai loytää unohdetun kyvyn, lahjan. Niin moni suomalainen on jossain elämässään hoitanut yrteillä tai käsillään. Ei siis mitenkään omituista, että sielu on halunnut syntyä uudelleen sinne missä on vielä puhdasta luontoa ja mahdollisuus aktivoida piilevinä olevat tiedot ja taidot.
by Mervi Bergström | Oct 21, 2023 | Blogi
Sinulle on varmaan tuttua se kuinka henkikehon energian värähtelytasoa nostamalla saavutamme puhtaamman yhteyden valon auttajiin?
Samalla tavoin halutessasi manifestoida jotain, voit oman energiasi voimalla luoda haluamasi tänne maan päälle. Se onnistuu tietysti parhaiten silloin, kun henkikehosi energia säteilee sinusta rikkaana runsauden energiana.
Mutta entä, jos yhteys pätkii eikä manifestointikaan onnistu? Missä syy ja mitä sille voi tehdä? Pitääkö vaan jaksaa uskoa vahvemmin ja harjoittaa kiitollisuutta enemmän?
Chakrat ovat kiinnostaneet minua oman kehitykseni alkuvaiheilta saakka. Tutustuin niihin kunnolla ensi kertaa mediaalisessa kehityspiirissä yli 10 vuotta sitten. Opetusmeedio avasi aina yhteisen meditaatiopiirin ns. avaamalla chakrat. Tämä on edelleen se mitä minäkin opetan intuitiviisen näkemisen kurssillani.
Tämän jälkeen chakrat tuotiin eteeni tulkinta-asiakkaitteni henkikehojen energiassa. Ymmärsin, että pystyin intuitiivisesti näkemään ja tuntemaan heidän chakrojaan tukkivat emotionaaliset tukokset.
Chakroista löytyy niin paljon. Niissä on syyt niin haastaville ihmissuhteille kuin elämää hankaloittavalle niukkuusajattelulle. Se mikä on aikoinaan aiheuttanut henkikehon alimman chakran, juurichakran energian tukkiutumisen sen kehitysvaiheessa elämän ensimmäisen seitsemän ikävuoden aikana, vaikuttaa juurichakran jälkeen kehittyviin ylempiin chakroihin. Tukkiutuminen aiheuttaa pelkoa, turvattomuuden tunnetta ja huolienergiaa.
Juurichakraan kehitysvaiheessa syntyneet energian tukokset vaikuttavat seuraavaksi kehittyvään tunteiden keskukseen, sakraalichakraan, joka heilahtaa pois tasapainosta. Samoin sakraalichakran jälkeen kehittyvä ihmisen itsetunnon ja kehollisen intuitiviisuden Solar plexus -chakran epätasapaino aiheuttaa erillisyyden ja voimattomuuden tunnetta. Solar plexus voi myos yrittää kompensoida alempien kahden chakran epätasapainoa hakemalla turvaa ja emotionaalista tasapainoa haalimalla ympärilleen materiaa, mainetta tai muuten vaan pullistamalla oman egonsa ulos.
Alimpien kolmen chakran tukkoisuus saa etsimään vahvistusta oman itsen ulkopuolelta. Ihmiselle on tärkeää se mitä muut ajattelevat hänestä ja hänen on vaikeaa vetää omat rajat. Alempien chakrojen energia vaikuttaa ylempänä olevaan sydänchakraan minkä energia heijastuu niin ihmissuhteisiin kuin oman itsen hyväksyntään ja itsensä rakastamiseen. Kuten eräs oppilaani viisaasti asian kiteytti; ”Se mikä on sisältä rikki, ei ulkopuolelta korjaannu”.
Sydänchakraa seuraava kapea itseilmaisun keskus, kurkkuchakra kokee alempien chakrojen kokemuksien tukahduttavan sen luonnollisen ja terveen itseilmaisun tarpeen. Alempien chakrojen erillisyyden tunne ja negatiivisten tunteiden muodossa manifestoituva pelkoenergia värittävät kahden ylimmän chakran energiaa ja siten yhteyttä oman Korkeimman minän kanssa.
Jotta saavutetaan puhtaampi yhteys ja runsaampi energian laatu, on tultava tietoiseksi siitä mikä tukkii energian. Se tapahtuu chakratyon, meditaatioiden ja positiivisten suggestioiden avulla. Tulemalla tietoiseksi tukoksista, negatiivinen muutetaan positiiviseksi. Elämään astuu anteeksianto, hyväksyntä ja itseluottamus.
Jos kaipaat apua ja intuitiivista ohjaustani henkiseen hyvinvointiisi ja henkikehosi energiaan, ota yhteyttä
mervi@mervi-bergstrom.com.
Henkinen ohjaus 95e/tunti.
Kuva: Pixabay
by Mervi Bergström | Dec 30, 2022 | Blogi
Ihmisen sydänkeskuksen on avauduttava, jotta ihminen herää henkisesti. Avautumiseen johtava prosessi voi tapahtua monin eri tavoin, mutta avautumisen tarkoitus on aina sama; rakkauden valon on päästävä virtaamaan kaikkien sen tielle rakennettujen esteiden läpi sinne missä vielä ei ole valoa.
Ennen kuin sydänkeskus avautuu, ihminen vaeltaa pimeässä. Hän tanssii elämän tanssilattialla kuin marionettinukke uskoen uuden rytmin, uuden tahdin tai uuden askelkuvion pelastavan hänet siltä, mikä hänessä vaatii pelastumista. Hän on olosuhteiden, parisuhteiden, omien uskomustensa vietävissä etsien rakkautta ja hyväksyntää itsensä ulkopuolelta. Uskoen rakkauden olevan jotain, jota on tavoiteltava. Jonka eteen on tehtävä työtä. Jonka edessä on jopa uhrauduttava tai unohdettava itsensä.
Emme edes etsi rakkautta vaan etsimme sitä, minkä uskomme johdattavan meidät rakkauteen. Etsimme sitä polkua, jota kulkemalla tulemme onnellisiksi. Etsimme sitä juuri oikeaa elämän tanssikaveria, joka lupaa rakastaa meitä niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Etsimme syytä siihen miksi emme löydä sitä mitä haluamme. Etsimme sitä mikä meissä on viallista. Etsimme tarkoitusta. Etsimme elämäntehtävää. Etsimme sitä mikä meiltä puuttuu uskoen puuttuvan tekevän meistä kokonaisempia ja onnellisempia ihmisiä.
Etsimme, koska meitä vaivaa irrallisuuden tunne. Emme ole läsnä siinä mitä olemme. Kuka olemme. Emme ole läsnä itsessämme. Elämä tapahtuu, mutta se tuntuu tapahtuvan ulkopuolella. Elämä tapahtuu, mutta se ei tapahdu meissä. Se ikäänkuin koskettaa meitä, mutta ei jää pysyvästi olemaan läsnä.
Luulemme tietävämme mitä rakkaus on. Rakkaus on jotain sellaista, jonka saamme silloin, kun olemme tarpeeksi hyviä. Tarpeeksi täydellisiä. Vähemmän viallisia tai muuten rikkonaisia. Tiedämme, että rakkaus parantaa. Se eheyttää. Se tuo toivon ja lohdun sinne missä sitä ei ole. Mutta emme tiedä sitä miten löydämme rakkauteen.
Ja niin harhailemme pimeässä haparoiden ja etsien. Etsien sitä mikä meissä on koko ajan ollut valmiina odottamassa heräämisen hetkeä. Sitä hetkeä, kun alamme tulla tietoiseksi rakkaudesta. Siitä, että meissä on paljon muutakin kuin alati ajatteleva mielemme. Sitä hetkeä, kun rakkauden eteen rakentamamme suojamuurit alkavat murtua. Sitä hetkeä, kun ne alkavat murtua sisältäpäin.
Sinun sielusi on vanha ja viisas. Sielusi muistaa kaiken sen mitä sinulle on tapahtunut tämän elämän ja kaikkien edellisten elämiesi aikana. Sielusi muistot ovat henkikehosi energiassa. Sielusi ei syntynyt tänne maan päälle fyysiseen inkarnaatioon seisoskellakseen elämän tanssilavan vierustoilla. Se tuli tänne, jotta se voi kauttasi ilmentää sinussa olevaa jumalaista voimaa; valon ja rakkauden energiaa. Se tuli tänne, jotta sinä voit muistaa sen mistä sinä olet kotoisin.
Tulit tänne maan päälle tuntemaan sen miltä tuntuu tuntea rakkauden energia fyysisessä olomuodossa. Tulit tänne oppimaan sen miten voit olla rakkaus. Sielusi muistaa sen mistä se on kotoisin ja mikä on sinun todellinen olemuksesi. Siksi sielusi kaipaa. Siksi sinäkin tunnet irrallisuutta, yksinäisyyttä ja erillisyyden tunnetta.
Sielusi tietää, että on olemassa toinenlainen tapa olla. Toisenlainen tapa tuntea. Toisenlainen tapa kommunikoida kaiken olevaisen kanssa. Egosi on toista mieltä. Se haluaa suojella sinua kaikelta siltä mikä saattaisi sinua satuttaa. Siksi se tempoilee, kipuilee ja aiheuttaa kärsimystä. Se rakentaa esteitä, mielen kahleita. Se saa sinut tuntemaan itsesi pieneksi ihmiseksi. Se saa sinut tuntemaan itsesi ylisuureksi ihmiseksi. Mutta ei egokaan tee sitä mitä se tekee siksi, että se on läpeensä paha. Egosi ei ole mitään muuta kuin kasvatuksen ja opitun kautta omaksuttu minäpersoona. Siksi kaikista egoistisinkin tarve saavuttaa hyväksyntää ja ihailua on pohjimmiltaan sitä samaa rakkauden etsimistä, joka on ohjannut sinutkin oman heräämisesi hetkeen.
Henkisessä heräämisessä on vain ihmisen oma, syvältä sisimmästä kumpuava orastava tietoisuus siitä, että on olemassa toisenlainenkin tapa elää tämä elämä. Toisenlainen tapa kulkea tämä elämäsi polku. Tunteet ovat tienviittojasi tällä polullasi. Sielusi kommunikoi tunteidesi kautta. Sydämesi on sielusi sija. Seuraa sen ääntä.
Kuva: Pixabay
by Mervi Bergström | Nov 14, 2022 | Blogi
Olen huomannut kuinka hypnoosi-sanan käytto on yleistynyt. Olen myos huomannut kuinka sanaan edelleen liittyy paljon väärinymmärrystä. Tullessani Suomen henkiselle kentälle siinä 2013-2014, hypnoterapia oli vielä varsin tuntematonta.
Näinä päivinä meillä on hypnoterapeutteja, suggestiorentouttajia, massahypnooseja, kvanttihypnooseja, menneiden elämien regressioita, hypnoosiregressioita, hypnoosivalmennusta ja viimeisimpänä LBL-hypnoosiregressio, jonka olen itse tuonut Suomen henkiselle kentälle. Olen Suomen ensimmäinen LBL-terapeutti. (LBL Hypnoosiregressio on Korkeimman tietoisuuden tasolla tapahtuva matka sinne missä sielu on, kun se ei ole fyysisessä kehossa.)
Kaikissa edellä mainituissa asiakas ohjataan muuntuneeseen tietoisuuden tilaan. Tuota tilaa kutsutaan syvärentoutukseksi, transsiksi, kvanttitilaksi tai hypnoosiksi. Riippumatta siitä mitä nimitystä tuosta tilasta käytetään, se on tila, jossa fyysinen keho rentoutuu, ajatteleva mieli hiljentyy ja syvemmällä oleva intuitiivinen mieli (sisäinen viisaus) avautuu.
Hypnoosi itsessään ei tee yhtään mitään kuten syvärentoutunut tilakaan ei tee yhtään mitään. Tuo tila vain on.
Hypnoosi on tila, jossa ihmisen fyysinen keho on syvän rauhallinen ja mieli ihanasti kevyen hiljainen samalla kuitenkin keskittynyt.
Vajoat hypnoosiin luonnolliseti monta kertaa päivän aikana.
Olet juuri muutama tunti sitten ollut hypnoosissa. Herätessäsi aamulla, keikuit unen ja heräämisen välimaastossa tuossa hyvin rauhallisessa, raukeassa, mielentilassa siellä vällyjen välissä herätessäsi unesta.
Minulle tuo aamun avaava tila tarjoaa puhtaan yhteyden Korkeimpaan tietoisuuteeni. Saan parhaat tiedon palat, oivallukset, ideat ja ratkaisut ongelmiini juuri tuona hämärän hetkenä, kun mieleni ei ole vielä ruuhkaantunut ajatuksista ja on siten avoin kaikelle sille johdatukselle mikä siihen tippuu tuossa syvässä muuntuneen tietoisuuden tilassa. Sama saattaa tapahtua meditoidessa tai spontaanisti päivän aikana, kun mieleen on hetkellisesti avautunut tyhjää tilaa.
Mitä tapahtuu silloin, kun tehdään vaikka ryhmähypnoosi tai hypnoosiregressio? Mitä tekee hypnoterapeutti?
Muuntunut tietoisuuden tila tarjoaa hedelmällisen maaperän ongelmien, pelkojen, käsittelemättomien tunteiden ja vaikka menneiden elämien tutkimiseen. Onhan tuo tila se tila, jossa ihmisen hallitsevan kontrolloiva ajatteleva mieli on hetkellisesti siirtynyt syrjään. Siten hypnoterapeutin tai ryhmähypnoosin vetäjän sanat tulevat kuulluksi tiedostamattomalla tasolla, jossa kaikki muutos tapahtuu.
Hypnoterapeutti, kuten ryhmähypnoosin vetäjäkin käyttää erilaisia “induktioita” aikaansaadakseen kohteessaan miellyttävän rauhallisen olotilan. Heidän tuossa tilassa antamat suggestiot eli ehdotukset auttavat joko vahvistamaan jotain positiivista tai vähentämään jotain negatiivista. Hypnoterapiaa käytetään tupakanpolton lopettamiseen, painonhallintaan, lentopelkoon, hämähäkkipelkoon, synnytykseen valmistautumiseen, urheilusuorituksiin, esiintymispelkoihin jne.
Hypnoterapia ei vain rajoitu suggestioiden käyttämiseen. Hypnoositila tarjoaa oivallisen mahdollisuuden ikävien tunnemuistojen, traumojen, sisäisen lapsen tai jonkun muun elämään negatiivisesti vaikuttavan muiston käsittelemiseen. Hypnoterapeutit eivät siten vain tee suggestioterapiaa, vaan heillä saattaa olla käytossään valtavasti erilaisia protokollia, joiden avulla voidaan käsitellä mitä moninaisempia elämän haasteita.
Henkisenä hypnoterapeuttina minua kiinnostaa tietysti hypnoosin käyton henkisemmät sovellutukset. Olen tehnyt menneiden elämien regressioita jo yli 10 vuotta. Nyt viimeisimpänä vuoden kestäneen opiskelun ja kovan tyon jälkeen saavuttamani sertifiointi LBL -ohjaajana mahdollistaa asiakkaiden ohjaamisen erittäin syviin tietoisuuden tiloihin, joissa he pääsevät kosketukseen oman sisäisen, todellisen itsensä kanssa.
Muuntuneet tietoisuuden tilat eivät ole vain harvoille ja valituille. Voimme hyvin helposti ihan itse opetella tippumaan noihin tiloihin Meidän on mahdollista tippua noihin tiloihin säännollisen harjoituksen kautta. Transsimeediot tekevät sitä samoin kuin transsihealingia tekevät parantajat. Näkijoiden kohdalla voimme puhua ns. näkijän transsista. Olen opettanut näille tietoisuuden tiloille avautumista jo vuodesta 2018 Kanavoinnin oppikurssillani. Vahvat, ohjatut meditaationi ovat auttaneet satoja kurssilaisia avaamaan omaa yhteyttään. Jos haluat tutustua omaan sisäiseen viisauteesi ja omaan kanavointiyhteyteesi, tervetuloa mukaan 28.1. 2023 alkavalle kurssille.
PS. “Kaikki hypnoosi on itsehypnoosia” on amerikkalaisen hypnotisoija Dave Elmanin kuuluisa lausahdus. Elman syntyi vuonna 1900 ja jatkoi lääketieteen ammattilaisten opettamista Yhdysvalloissa kuolemaansa, vuoteen 1967 saakka.
Kuva: Pixabay
by Mervi Bergström | Mar 4, 2022 | Blogi
“Ehkä suurin kysymys, minkä ihminen kysyy elämänsä aikana, on kysymys elämän tarkoituksesta. Mikä on elämäni tarkoitus? Miksi olen täällä? Onko tarkoitukseni sinnitellä elämän virrassa maksaen tuhoton pino laskuja samalla todistaen fyysisen kehoni vanhentumista ja, sitten kerran, kuolla pois. Mitä minusta jää, kun minua ei enää ole? Kuka saattaa minut rajan taa, kun aikani on tullut jättää se mitä kutsuin elämäkseni? Voinko sanoa, että elin elämäni ja, että elämälläni oli joku tarkoitus? Mitä vastaan, kun minulta tuolla verhon tuolla puolen kysytään ”Mites se meni noin niinku omasta mielestä?”
Meillä saattaa olla mielestämme paljonkin vastauksia ylläoleviin kysymyksiin. Voimme sanoa, että elämän tarkoitus on elämä itse. Että elämä pitää elää. Kun tänne kerran on tultu, elämästä pitää ottaa kaikki irti. Elämä pitää elää ihan täysillä vilkuilematta menneisyyden peruutuspeiliin. Ehkä se tarkoittaa sitä, että teemme elämän. Että omalla tahdolla ja teoilla elämä luodaan juuri halutunlaiseksi. ”Niin makaa kuin petaa” kuuluu vanha suomalainen sananlaskukin. Mikään ei kiduttaisi niin paljon kuin hukkaan heitetyt mahdollisuudet ja elämyksetön elämä. Elämässä pitää olla elämyksiä muuten elämästä katoaa elämisen maku.
Tai ehkä haluamme antaa elämälle merkityksen kaikkien koettujen vastoinkäymisten kautta. Jos kokemuksilla ei olisi mitään merkitystä, silloin elämä, olisi vain sattuma. Yhtä ikävä seuralainen kuin hyttynen kesäillassa. Lyhyt lento universumin elämänkaaressa. Kerran eletty ja yhtä nopeasti ohi. Kukaan ei halua olla vain sattuma. Ei ehkä hyttynenkään.
Hyvinä aikoina on helppo kiittää elämää sen suomasta runsaudesta ja onnesta. Ikävien asioiden tapahtuessa on vaikea uskoa siihen, että elämällä on tarkoitus. Sairauden ja kuoleman koskettaessa elämän koetaan pettäneen. Eihän sen näin pitänyt mennä. Miksi tämä tapahtuu minulle? Miksi kaikkien kokemieni vääryyksien ja epäoikeuksien jälkeen, elämäkin vielä herjaa heittämällä eteeni taas uuden vastoinkäymisen?
Vastaavasti elettäessä elämän nousukautta, sisällä saattaa velloa pelko siitä, että se ei tule kestämään. Tiedämme, että ihmisellä on loppujen lopuksi hyvin vähän keinoja estää mitään tapahtumasta, jos elämä itse päättää sekaantua asioihin. Pelätään surua, mutta samoin pelätään onnellisuutta. Pelätään kuolemista ihan samalla tavoin kuin pelätään elämistä.
Elämä on siten paradoksi, joka tuntuu kaikista parhaista yrityksistämme huolimatta heittelevän meitä holtittomasti. Haluaisimme kokea elämän kuten sudenkorento, joka vaivattomasti kesäillan hiljaisuudessa liitelee pitkin veden pintaa. Kauniisti hipaisten veden tyyntä pintaa. Sanoisimme jälkeenpäin, että elämä kantoi. Jokin suurempi voima kannatteli silloin, kun elämän tyyni vesi muuttui raivoaviksi vaahtopäiksi ja kun taivaalla liitelivät korpinmustat linnut. Elämä kantoi, kun ihminen itse ei enää itseään jaksanut kannatella. Jossain siellä kaiken elämisen raivon keskellä ihmiseen avautui tyyni satama, jossa oli turvallista olla. Jossain kaiken sen haaksirikon keskellä jokin isompi voima kuiskasi ”Lepää tässä. Olet turvassa.”
Tuona hetkenä meille avautuisi jotain elämääkin suurempaa. Ymmärtäisimme, että elämä tapahtuu siitäkin huolimatta olemmeko siinä mukana vai emme. Tuo hetki siellä levon satamassa on elämää. Se ei ehkä ole juuri sellaista elämää kuin olemme itse suunnitelleet, mutta tuollakin hetkellä olisi tarkoituksensa. Jos emme kokisi myrskyä, jäisimme liitelemään oman elämämme pinnalle koskaan sukeltamatta sen syvyyksiin.
Elämän ajaton, universaali, rakkauden virtaus virtaa kauttamme sanojen, tunteiden ja tekojen muodossa. Elämän muodossa. Sen kaikessa inhimillisen elämisen kirjossa. Emme voi astua syrjään elämän virrasta haluten vain niitä hyviä aikoja. Kuten tarot-pakan Kohtalonpyörässä kiikumme välillä elämän pyörässä siellä korkealla ihaillen maisemia nauttien elämän parhaista hetkistä ennen kuin pyörä taas pyörähtää singoten meidät vauhdillaan maan tasalle ihmettelemään maisemia hieman matalammista kulmista. Ehkä saavumme tasanteelle henkeä haukkoen ja sydän hakaten pelästyksestä. Korkeat paikat eivät ole kaikkia varten vaikka siellä ylhäällä näkeekin kauas. Hetken pysähdyksen jälkeen alamme taas nousta. Elämä on syklinen, alati tapahtuva muutoksen pyörä, jonka kyydissä olemme koko ajan, halusimme tai emme.
Meissä on osa ikuisuutta, joka tiedostaa elämän syvemmän merkityksen. Ehkä sen sijaan, että haluamme tietää sen mikä on elämämme tarkoitus, meidän tulee muotoilla kysymyksemme toisella tavalla.
Mitä tapahtuisi, jos kysymme MIKSI meillä on elämä.
Kuva: Pixabay
