by Mervi Bergström | Jun 1, 2026 | Blogi
Sielunpalautus on shamanistinen termi, ja sen juuret ulottuvat yhtä kauas kuin itse shamanismin perinne, yli 40 000 vuoden taakse. Se kirjaimellisesti tarkoittaa sielun sirpaleiden palauttamista takaisin ihmisen sieluun.
Sielun sirpaleisuuden historian juuret ulottuvat aikaan, jolloin ihmiset selittivät sisäistä pahaa oloaan henkien ja näkymättömien voimien kautta. Vanhoina aikoina uskottiin, että sielu saattoi pelästyä, eksyä tai tulla varastetuksi. Nykykielessä puhumme traumoista, mutta shamanistinen perinne tarjoaa edelleen yhden syvimmistä tavoista ymmärtää sitä, mitä ihmisessä tapahtuu, kun elämä satuttaa enemmän kuin hän pystyy kantamaan.
Kun sielun osa irtoaa, sen tilalle jää tyhjä tila. Ihminen ei voi hyvin. Elämänvoima heikkenee ja se näkyy monella tasolla: elämänhalu hiipuu, toivottomuus lisääntyy, negatiiviset tunteet korostuvat ja itsetunto murenee. Moni kuvaa tuntevansa erillisyyttä kuin jokin tärkeä osa olisi kadonnut. Myös muistot voivat muuttua katkonaisiksi, erityisesti lapsuudesta. Elämästä tulee selviytymistä, ja huono onni tuntuu seuraavan mukana. Shamaanien mukaan sielunvoiman menetys on kaiken sairauden perimmäinen syy, ja riittävän suuri menetys voi heidän mukaansa johtaa jopa kuolemaan.
Sielunpalautuksen tehtävä on noutaa tuo kadonnut osa takaisin. Shamaani tekee tämän matkaamalla transsitilassa Aliseen, Yliseen tai muihin näkymättömiin maailmoihin ja etsimällä sielun sirpaleen, joka on jäänyt jumiin. Kun sirpale löydetään, shamaani tuo sen takaisin ja puhaltaa sen hoidettavaan, jotta ihmisen elämänvoima voi palautua ja hänen sielunsa tulla jälleen kokonaiseksi.
Vaikka moderni psykologia käyttää eri kieltä, se kuvaa samaa ilmiötä dissosiaationa: mielen selviytymisreaktiona, jossa osa tietoisuudesta irrottautuu liian kivuliaasta kokemuksesta. Psykologisesti dissosiaatio on hermoston tapa suojella ihmistä, kun jokin kokemus on liian suuri kannettavaksi. Shamanistisesti katsottuna tämä sama ilmiö näyttäytyy sielun sirpaleena, joka on paennut turvaan. Molemmat näkökulmat kuvaavat samaa sisäistä mekanismia eri sanoilla. New Age -perinteessä puhutaan chakrojen tukkoisuudesta, mutta kyse on pohjimmiltaan samasta asiasta. Tunne, jota ei ole pystytty käsittelemään, hautautuu energiaan ja estää sen luonnollisen virtaamisen. Tämä chakraan hautautunut tunne on muistijälki – energeettinen jälki siitä, mitä tapahtui ja mitä sielusta puuttuu.
Kun sielun sirpaleisuus jää hoitamatta, se ei vaikuta vain ihmisen sisäiseen maailmaan, vaan myös hänen käyttäytymiseensä, ihmissuhteisiinsa ja jopa henkiseen kehitykseen. Ilmiö, joka usein kytkeytyy sirpaleisuuteen, on henkinen ohitus. Henkinen ohitus tarkoittaa sitä, että ihminen käyttää henkisyyttä keinona vältellä kipuaan. Hän puhuu valosta, rakkaudesta ja korkeista taajuuksista, mutta ei uskalla kohdata omia varjojaan. Kun sielun osa kantaa mukanaan tunteen, jota ihminen ei ole pystynyt aikanaan käsittelemään, hän ei voi laskeutua siihen tunteeseen ennen kuin sirpale palaa. Silloin henkisyys voi muuttua suojakuoreksi, jonka avulla ihminen kiertää oman haavoittuvuutensa. Hän voi puhua anteeksiannosta, mutta ei tunne sitä. Hän voi vältellä vaikeita tunteita vetoamalla “sielun suunnitelmaan”.
Sielun sirpaleisuus voi näkyä myös narsistisena käyttäytymisenä. Narsismi ei synny tyhjästä, eikä se ole pahuuden muoto, vaan äärimmäinen selviytymisstrategia. Sen taustalla on lähes aina syvä, varhainen haava. Kun lapsi kokee hylkäämistä, häpeää, väkivaltaa tai emotionaalista turvattomuutta, osa hänen sielustaan voi irrota. Jäljelle jää tyhjyys, arvottomuuden tunne ja pelko tulla nähdyksi omana itsenään. Narsistinen käyttäytyminen rakentuu tämän tyhjyyden ympärille. Ihminen ei tunne itseään sisältäpäin, joten hän tarvitsee ulkoista peilausta täyttääkseen sisäisen aukon. Hän tarvitsee muiden ihmisten energiaa täyttääkseen oman tyhjyytensä, oman rakkauden puutteensa. Empatia voi olla vaikeaa, koska yhteys omaan tunteeseen on katkennut. Narsismi on siis panssari, joka suojaa sielun sirpaleen jättämää haavaa.
Sielun sirpaleisuuden näkökulmasta yksi voimakkaimmista eheyttävistä menetelmistä on menneiden elämien regressio. Regressiossa ihminen palaa siihen hetkeen ja siihen elämään, jossa sirpale irtosi. Hän ei tee matkaa mielikuvituksen varassa, vaan oman alitajuntansa ja sielunsa muistojen johdattamana. Regressio toimii kuin moderni shamanistinen matka: ohjaaja ei hae sirpaletta asiakkaan puolesta, vaan asiakas seuraa itse sitä näkymätöntä energiasäiettä, joka yhdistää sirpaleen sieluun ajan ja avaruuden halki. Kun ihminen kohtaa sen tunteen, jota hän ei aikanaan kyennyt kantamaan, sirpale voi palata. Ja kun sirpale palaa, myös elämänvoima palaa.
Regressio ei siis ole vain menneiden elämien tutkimista, vaan syvästi eheyttävä prosessi, joka palauttaa sielun kadonneet osat takaisin kokonaisuuteen.
Kuva: Pixabay
by Mervi Bergström | May 25, 2026 | Blogi
Henkisellä kentällä ilmiö nimeltä ”henkinen ohittaminen” on saanut palstatilaa viime aikoina. On hyvä, että aiheesta puhutaan ja kirjoitetaan. Työssäni regressioterapeuttina ja henkisenä kouluttajana, ilmiö on tuttu.
Henkinen ohittaminen (spiritual bypassing) tarkoittaa sitä, että ihminen käyttää henkisiä käsitteitä, selityksiä tai harjoituksia keinona väistää jotakin, mikä olisi tarkoitus kohdata. Se on tapa kiertää oma sisäinen työ vetoamalla korkeampiin totuuksiin, universaaleihin lakeihin tai sielun suunnitelmaan sen sijaan, että pysähtyisi tuntemaan sen, mikä on kipeää, keskeneräistä tai epämukavaa. Henkinen ohittaminen on usein tiedostamatonta: ihminen uskoo olevansa henkisesti kehittynyt, vaikka todellisuudessa hän käyttää henkisyyttä suojamuurina omia tunteitaan vastaan.
Ohittaminen näkyy esimerkiksi siinä, että ihminen selittää vaikeat tunteensa pois vetoamalla siihen, että “kaikki tapahtuu syystä”, “tämä on vain sielun oppiläksy” tai “minun täytyy pysyä korkeassa värähtelyssä”. Sen sijaan, että hän tuntisi surun, vihan, häpeän tai pettymyksen, hän hyppää suoraan henkiseen selitykseen, joka antaa illuusion ymmärryksestä, mutta ei johda todelliseen eheytymiseen. Tällöin henkisyydestä tulee keino välttää kipua, ei kohdata sitä.
Henkinen ohittaminen näkyy myös siinä, että ihminen siirtää omat kipupisteensä toisen syyksi. Hän saattaa sanoa, että toisen energia on “matalalla”, että toinen “ei ole herännyt”, tai että toisen käytös on “hänen karmansa” tai kehotetaan ”katsomaan peiliin”. Näin hän välttää katsomasta omaa osuuttaan tilanteessa ja siirtää vastuun ulkopuolelleen. Tämä on yksi ohittamisen yleisimmistä muodoista: sen sijaan että ihminen tunnistaisi omat reaktionsa, hän selittää ne toisen ihmisen energialla tai karmalla.
Henkinen ohittaminen voi näkyä myös ylikorostuneena positiivisuutena. Ihminen yrittää pysyä “valossa” ja “korkeassa värähtelyssä” niin voimakkaasti, että hän alkaa pelätä kaikkea, mikä tuntuu raskaalta tai epämukavalta. Hän ei uskalla kohdata varjoaan, koska pelkää sen laskevan hänen värähtelyään. Tällöin henkisyydestä tulee suoritus, jossa negatiiviset tunteet nähdään virheenä eikä osana ihmisyyttä.
Toinen ohittamisen muoto on henkinen ylemmyys. Ihminen uskoo olevansa “pidemmällä polulla” ja käyttää henkistä tietoa vallan välineenä. Hän voi ajatella, että koska hän näkee “energioita” tai “edellisiä elämiä”, hän on vapautunut tavallisista inhimillisistä tunteista. Todellisuudessa tämä on vain uusi tapa välttää haavoittuvuutta: henkinen identiteetti rakentuu suojaksi sen sijaan, että se olisi väylä syvempään rehellisyyteen.
Henkinen ohittaminen voi näkyä myös siinä, että ihminen käyttää meditaatiota, joogaa, rituaaleja tai energiahoitoja keinona turruttaa tunteensa. Harjoitukset eivät ole ongelma, mutta ongelma syntyy silloin, kun niitä käytetään pakenemiseen. Ihminen voi meditoida vuosia, mutta jos hän ei koskaan pysähdy tuntemaan kipuaan, hän ei liiku eteenpäin. Hän vain kiertää kehää, jossa henkisyys toimii anestesiana.
Ohittaminen näkyy myös siinä, että ihminen selittää traumansa karmalla tavalla, joka vie häneltä toimijuuden. Hän voi sanoa, että “tämä oli tarkoitettu tapahtuvaksi”, “tämä on minun karmani”, tai “minun täytyy vain hyväksyä tämä”. Tällöin hän ei enää näe mahdollisuutta muutokseen, rajojen asettamiseen tai oman voimansa takaisin ottamiseen. Hän antaa henkiselle selitykselle enemmän valtaa kuin omalle kokemukselleen.
Kaikissa näissä muodoissa yhteistä on se, että ihminen käyttää henkisyyttä suojana sen sijaan, että antaisi sen olla väylä totuuteen. Henkinen ohittaminen ei estä henkistä kehitystä, mutta se hidastaa sitä ja tekee siitä pinnallista. Todellinen kasvu alkaa vasta silloin, kun ihminen uskaltaa katsoa itseään ilman selityksiä, ilman kiertoteitä ja ilman tarvetta olla “henkisesti oikeanlainen”. Silloin henkisyys ei enää ole pakopaikka, vaan rehellinen, avoin ja rohkea tapa olla yhteydessä omaan sieluun.
Kuva: Vicki Nunn, Pixabay
by Mervi Bergström | Feb 10, 2026 | Blogi
Sinulle on ehkä tuttu shamanismista sielun menetyksen käsite? Se, kuinka trauman kokenut sielu pirstaloituu ja menettää osan elämänvoimastaan.
Shamanistisen sielun menetyksen mukaan sielu menettää elämänvoimaansa silloin, kun ihminen kokee jotakin hyvin raskasta kuten väkivaltaa, hylkäämistä, äkillisen menetyksen, onnettomuuden tai pitkäaikaisen stressin. Sielun menetyksessä osa hänen sielunsa energiasta “irrottautuu” selviytyäkseen. Tämä ns. sielun pirstaloituminen on defenssireaktio, jossa osa sielua vetäytyy turvaan, jotta ihminen voi jatkaa elämäänsä tilanteessa, joka muuten olisi liian musertava.
Sirpaloitunut sielun pala ei tuhoudu. Se siirtyy toiseen ulottuvuuteen, eräänlaiseen välitilaan, jossa se odottaa. Se on yhä yhteydessä kehoon jääneeseen sieluun hienovaraisen energiasäikeen kautta, ja juuri tämän säikeen kautta pala on mahdollista kutsua takaisin ja palauttaa osaksi sieluyhteyttä.
Psykologisessa kielessä puhutaan “osista”, jotka kantavat traumaa, pelkoa tai tukahdutettuja tunteita. Nämä osat eivät ole kadonneet, vaan ne ovat vetäytyneet sivuun, jääneet jumiin aikaan ja paikkaan, jossa ne kokivat olevansa turvassa. Sielun menetys ja psykologinen dissosiaatio kuvaavat samaa ilmiötä eri kielillä: ihmisen sisäinen maailma fragmentoituu, jotta hän voi selviytyä.
Sielun menetyksen kokemus voi näkyä monin tavoin. Ihminen saattaa tuntea, ettei ole täysin “itsensä”, kuin jokin sisäinen liekki olisi hiipunut. Elämänilo voi kadota, yhteys kehoon ja tunteisiin heikentyä, tai voi syntyä tunne, että jokin tärkeä osa on jäänyt menneisyyteen. Myös intuition heikkeneminen, suunnan kadottaminen tai syvä irrallisuuden tunne voivat olla merkkejä siitä, että jokin osa sielusta odottaa takaisin kutsumista.
Monet perinteet puhuvatkin soul retrieval ‑työstä, sielun osien takaisin kutsumisesta. Erityisen voimallisesti tämä voi tapahtua menneiden elämien regressiossa, jossa palaamalla johonkin sielulle merkityksellisen menneeseen elämään, sielun sirpale, joka on jäänyt kiinni tuohon elämään, voidaan palauttaa takaisin. Menneiden elämien muistot eivät nouse sattumalta. Sieluaan etsivä ihminen on kuin pyhiinvaeltaja, joka lähtee vaellusmatkalleen menneisyyteen pyrkimyksenään alitajuinen halu eheyttää sielun voimansa.
Menneiden elämien regressiotakaan ei annettu ihmiskunnalle vain huvin vuoksi. Menneiden elämien regressioterapia on yksi voimallisimmista sielun eheytymisen työkaluista ihan samalla lailla kuin shamanistinen sielunpalautusmatka on ollut jo tuhansia vuosia. Erona näiden kahden välillä on se kuinka shamanismissa shamaani lähtee noutamaan sirpaloitunutta sielun osaa ja menneiden elämien regressiossa asiakas tekee matkan itse.
Regressioterapiassa asiakas voi tarkastella menneisyyden kokemuksiaan ohjatusti ja turvallisessa tilassa. Menneiden elämien teemat nousevat usein esiin silloin, kun jokin tunne tai reaktio ei selity tämän elämän tapahtumilla. Terapeuttinen työskentely ei keskity historialliseen todennettavuuteen, vaan siihen, miten esiin nouseva kokemus heijastaa asiakkaan psyykkistä ja emotionaalista tilaa.
Kun asiakas kohtaa menneeseen elämään kiinnittyneen kokemuksen, hän tulee samalla koskettaneeksi sitä psyykkistä osaa, joka on jäänyt jumiin traumaattiseen tai keskeneräiseen tunnetilaan. Tällainen osa voi kantaa pelkoa, häpeää, avuttomuutta tai muita tunteita, jotka ovat jääneet käsittelemättä. Regressioterapian kautta nämä tunteet voidaan tuoda tietoisuuteen tavalla, joka mahdollistaa niiden purkamisen, transformaation ja uudelleenintegroinnin.
Menneiden elämien regressioterapia toimii siis välineenä, jonka kautta asiakas voi tunnistaa ja integroida psyykkisiä osia, jotka ovat jääneet irrallisiksi traumaattisten kokemusten seurauksena. Tämä integraatio voi vähentää sisäistä kuormitusta ja lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Menneiden elämien regressioterapia ei ole irrallinen mystinen kokemus, vaan menetelmä, joka auttaa käsittelemään tunnehaavoja ja palauttamaan psyykkistä eheyttä.
Kuva: Image by Alicja, Pixabay
by Mervi Bergström | Dec 5, 2023 | Blogi
Oletko henkinen ihminen, joka pelkää tulla esiin henkisyytensä kanssa? Tai oletko henkisen työn tekijä, jota pelottaa olla liian näkyvästi esillä?
Jos kuulostaa tutulta, saatat kantaa kehosi energiassa jostain edellisestä elämästäsi jäänyttä karmallista muistijälkeä, ns. “parantajan haavaa”, healer wound englanniksi.
Menneen elämän käsittelemättä jäänyt trauman kokemus on jättänyt muistijäljen sielun energiaan. Koska sielun energia ei koskaan kuole vaan siirtyy yhdestä inkarnaatiosta toiseen, se myös kantaa mukanaan eri inkarnaatioiden aikana kertyneen tiedon uuteen kehoon. Karmalliset, käsittelemättä jääneet muistijäljet alkavat aktivoitua henkisen kehityksen myötä.
Aktivoituessaan muistijälki aiheuttaa chakroissa tukkoisuutta ja epätasapainoa. Intuitiiviseti herkälle näkijälle tai parantajalle tälläiset henkikehon energiassa olevat traumoista kertovat muistijäljet näkyvät harmaina tai mustina laikkuna tai ne tuntuvat jähmeältä, tukkiintuneelta energialta.
Parantajan haava on muisto menneisyydestä, jolloin jossain sielusi inkarnaatiossa jouduit vakaumuksesi, parantajan tai näkijän työsi takia ihmisten tai auktoriteettien silmätikuksi. Ehkä sinua pilkattiin, kivitettiin, karkoitettiin yksinäisyyteen, vangittiin, kahlittiin tai ehkä jopa koit epäoikeuden mukaisen elämän päättymisen.
Parantajan haava muodostaa blokin oman henkisen kutsumuksen ja sen toteuttamisen välillä. Haava aiheuttaa pelkoa siitä, että tässäkin elämässä tulee samalla lailla ivatuksi, pilkatuksi ja tuomituksi. Se aiheuttaa epäluottamusta omiin kykyihin, pelkoa astua esiin valovoimaisena henkisenä ihmisenä, auktoriteetin pelkoa, taloudellista niukkuutta, esillä olemisen pelkoa ja halua aina miellyttää muita ihmisiä.
Kohtasin oman parantajan haavani menneiden elämien regressiokoulutuksessa vuonna 2011. Tehdessämme regressioharjoituksia, löysin itseni pienen keskiaikaisen irlantilaisen kylän torilta hirttolavalta. Olin noin 13-14 vuotias, jotenkin vajavainen lapsi. Tuossa elämässä hevoset olivat ystäviäni. Ymmärsin eläimiä telepaattisesti ja minusta tuntui, että pystyin parantamaan niitä. Omituisuuteni takia kyläläiset pelkäsivät minua ja uskoivat minulla olevan pahan silmän. He päättivät hirttää minut noitana. Hirtetyksi tuleminen selitti sen miksi olin nuoresta saakka kärsinyt pahoista niskakivuista. Niskani tunnistaa vieläkin negatiiviset energiat helposti.
Parantajan haava, kuten muutkin karmalliset muistijäljet avautuvat helpoiten menneiden elämien regressiossa. Vuosien aikana olen voinut auttaa lukuisia henkisiä ihmisiä kohtaamaan ja eheyttämään omansa.
Parantamalla menneisyyden emme vain eheytä henkikehon energiaa vaan vapautamme itsemme toteuttamaan sen mitä olemme sieluna luvanneet täällä maan päällä tehdä. Maailma tarvitsee parantajia, näkijöitä, meedioita, henkisen kutsumuksensa ilmentäjiä.
by Mervi Bergström | Nov 16, 2023 | Blogi
Olemme tuoneet henkikehomme energiassa menneiden elämien muistot tähän elämään. Jossain vaiheessa nuo muistijäljet alkavat aktivoitua, jotta voimme käsitellä niiden taustalla olevat syyt. Käsittelemättominä ne aiheuttavat energiakeskuksissa tukoksia. Nuo muistijäljet näkyvät intuitiiviselle silmälle henkikehossa tummina laikkuina.
Lapsuuden traumaattiset kokemukset, mahdollinen kaksoisliekkisuhde, myohemmin elämässä tapahtuvat elämän muutokset ja sairaudet aktivoivat muistijälkiä. Heräillessään ihminen yleensä kokee henkisen heräämisen ja alkaa aktiivisesti etsiä tietoa ja tietäjiä, jotka voivat auttaa häntä prosessoimaan sen mitä hänessä tapahtuu. Emme edes aina ole tietoisia siitä mitä tapahtuu. Elämässä myllertää, sydämessä myllertää, sielussa myllertää.
Niin vaikeita ja haastavia kuin nämä ihmissuhteiden ja tilanteiden kautta eteemme tuodut oppimisen kokemukset ovatkin ihmismielen käsittää, meitä ohjataan kuitenkin sielun tasolla. Sielu ei tullut tänne maan päälle seisoskellakseen elämän tanssilattian reunustoilla. Se tuli, koska haluaa fyysisen ihmisen kautta ilmaista energiaansa ja luomisvoimaansa. Ainoa mikä sitä estää, on nuo menneisyyden muistijäljet. Noita muistijälkiä voimme siten kutsua niiksi kuuluisiksi oppiläksyiksi. Niiksi tiedostamattomalla tasolla oleviksi karman taakoiksi, jotka meidän tulisi parhaan ymmärryksemme mukaan puhdistaa tämän elämän aikana.
Menneiden elämien matka ei siten ole vain turistimatka johonkin toiseen aikaan ja paikkaan katsomaan sitä keitä olemme olleet ja mitä olemme tehneet.
Menneiden elämien matka on matka sinne mistä loytyy syy siihen miksi meillä on esimerkiksi joku blokki. Henkisen tyon tekijoillä se voi olla ns. parantajan haava. Moni henkisen tyon tekijä on roihunnut roviolla jossain elämässään tai tullut ihmisten pilkkaamaksi kylänsä ulkopuolella eläväksi erakoksi. Muistijälkenä oleva pelko siitä mitä saattaa tapahtua, jos omistautuu henkiselle tyolleen aiheuttaa blokkeja, jotka puolestaan aiheuttavat emotionaalista, psyykkistä ja taloudellista ahdistusta.
Joku selittämäton negatiivinen tunne tai phobia kuten pimeän tai ahtaan paikan kammo voi juontaa juurensa jostain menneen traumaattisesta tapahtumasta, jonka jälkiseuraukset vieläkin tuntuvat tässä elämässä. Esimerkiksi selittämäton surun tunne saattaa muistuttaa siitä miltä tuntui menettää itselle jotain tärkeää jossain toisessa ajassa ja paikassa. Tai ehkä se muistuttaa siitä miten elämää ei saa tuhlata.
Ehkä pimeän pelkoon tai ahtaan paikan kammoon loytyy syy jostain aikaisemmassa elämässä tapahtuneesta. Mitä tapahtui sellaista, joka jätti niin vahvan muistijäljen henkikehon tunnekehoon, että se vieläkin aktivoituu tässä elämässä? Historia kertoo meille siitä kuinka kurjia ja julmia ihmiset ovat olleet toisiaan kohtaan. Ehkä syyttomänä tuomituksi tuleminen ja ikkunattomaan vankityrmään heittäminen eivät tuntuneet kovin kivoilta tapahtumilta. Ehkä niistä jäi pahat haavat henkikehon energiaan, jotka tässä elämässä muistuttavat olemassaolostaan.
Kaikki ei kuitenkaan ole kamalaa menneissä elämissä ja yllä olevatkin ovat vain esimerkkejä. Menneitä elämiä on niin monia ja niin erilaisia kuin on ihmisiäkin. Jokaiseen sielun tarinaan mahtuu monta tarinaa. On niissä paljon hyvääkin. Voimme matkata vaikka johonkin onnelliseen tapahtumaan tai loytää unohdetun kyvyn, lahjan. Niin moni suomalainen on jossain elämässään hoitanut yrteillä tai käsillään. Ei siis mitenkään omituista, että sielu on halunnut syntyä uudelleen sinne missä on vielä puhdasta luontoa ja mahdollisuus aktivoida piilevinä olevat tiedot ja taidot.
by Mervi Bergström | Oct 21, 2023 | Blogi
Sinulle on varmaan tuttua se kuinka henkikehon energian värähtelytasoa nostamalla saavutamme puhtaamman yhteyden valon auttajiin?
Samalla tavoin halutessasi manifestoida jotain, voit oman energiasi voimalla luoda haluamasi tänne maan päälle. Se onnistuu tietysti parhaiten silloin, kun henkikehosi energia säteilee sinusta rikkaana runsauden energiana.
Mutta entä, jos yhteys pätkii eikä manifestointikaan onnistu? Missä syy ja mitä sille voi tehdä? Pitääkö vaan jaksaa uskoa vahvemmin ja harjoittaa kiitollisuutta enemmän?
Chakrat ovat kiinnostaneet minua oman kehitykseni alkuvaiheilta saakka. Tutustuin niihin kunnolla ensi kertaa mediaalisessa kehityspiirissä yli 10 vuotta sitten. Opetusmeedio avasi aina yhteisen meditaatiopiirin ns. avaamalla chakrat. Tämä on edelleen se mitä minäkin opetan intuitiviisen näkemisen kurssillani.
Tämän jälkeen chakrat tuotiin eteeni tulkinta-asiakkaitteni henkikehojen energiassa. Ymmärsin, että pystyin intuitiivisesti näkemään ja tuntemaan heidän chakrojaan tukkivat emotionaaliset tukokset.
Chakroista löytyy niin paljon. Niissä on syyt niin haastaville ihmissuhteille kuin elämää hankaloittavalle niukkuusajattelulle. Se mikä on aikoinaan aiheuttanut henkikehon alimman chakran, juurichakran energian tukkiutumisen sen kehitysvaiheessa elämän ensimmäisen seitsemän ikävuoden aikana, vaikuttaa juurichakran jälkeen kehittyviin ylempiin chakroihin. Tukkiutuminen aiheuttaa pelkoa, turvattomuuden tunnetta ja huolienergiaa.
Juurichakraan kehitysvaiheessa syntyneet energian tukokset vaikuttavat seuraavaksi kehittyvään tunteiden keskukseen, sakraalichakraan, joka heilahtaa pois tasapainosta. Samoin sakraalichakran jälkeen kehittyvä ihmisen itsetunnon ja kehollisen intuitiviisuden Solar plexus -chakran epätasapaino aiheuttaa erillisyyden ja voimattomuuden tunnetta. Solar plexus voi myos yrittää kompensoida alempien kahden chakran epätasapainoa hakemalla turvaa ja emotionaalista tasapainoa haalimalla ympärilleen materiaa, mainetta tai muuten vaan pullistamalla oman egonsa ulos.
Alimpien kolmen chakran tukkoisuus saa etsimään vahvistusta oman itsen ulkopuolelta. Ihmiselle on tärkeää se mitä muut ajattelevat hänestä ja hänen on vaikeaa vetää omat rajat. Alempien chakrojen energia vaikuttaa ylempänä olevaan sydänchakraan minkä energia heijastuu niin ihmissuhteisiin kuin oman itsen hyväksyntään ja itsensä rakastamiseen. Kuten eräs oppilaani viisaasti asian kiteytti; ”Se mikä on sisältä rikki, ei ulkopuolelta korjaannu”.
Sydänchakraa seuraava kapea itseilmaisun keskus, kurkkuchakra kokee alempien chakrojen kokemuksien tukahduttavan sen luonnollisen ja terveen itseilmaisun tarpeen. Alempien chakrojen erillisyyden tunne ja negatiivisten tunteiden muodossa manifestoituva pelkoenergia värittävät kahden ylimmän chakran energiaa ja siten yhteyttä oman Korkeimman minän kanssa.
Jotta saavutetaan puhtaampi yhteys ja runsaampi energian laatu, on tultava tietoiseksi siitä mikä tukkii energian. Se tapahtuu chakratyon, meditaatioiden ja positiivisten suggestioiden avulla. Tulemalla tietoiseksi tukoksista, negatiivinen muutetaan positiiviseksi. Elämään astuu anteeksianto, hyväksyntä ja itseluottamus.
Jos kaipaat apua ja intuitiivista ohjaustani henkiseen hyvinvointiisi ja henkikehosi energiaan, ota yhteyttä
mervi@mervi-bergstrom.com.
Henkinen ohjaus 95e/tunti.
Kuva: Pixabay
