Oletko henkinen ihminen, joka pelkää tulla esiin henkisyytensä kanssa? Tai oletko henkisen työn tekijä, jota pelottaa olla liian näkyvästi esillä?

Jos kuulostaa tutulta, saatat kantaa kehosi energiassa jostain edellisestä elämästäsi jäänyttä karmallista muistijälkeä, ns. “parantajan haavaa”, healer wound englanniksi

Menneen elämän käsittelemättä jäänyt trauman kokemus on jättänyt muistijäljen sielun energiaan. Koska sielun energia ei koskaan kuole vaan siirtyy yhdestä inkarnaatiosta toiseen, se myös kantaa mukanaan eri inkarnaatioiden aikana kertyneen tiedon uuteen kehoon. Karmalliset, käsittelemättä jääneet muistijäljet alkavat aktivoitua henkisen kehityksen myötä.

Aktivoituessaan muistijälki aiheuttaa chakroissa tukkoisuutta ja epätasapainoa. Intuitiiviseti herkälle näkijälle tai parantajalle tälläiset henkikehon energiassa olevat traumoista kertovat muistijäljet näkyvät harmaina tai mustina laikkuna tai ne tuntuvat jähmeältä, tukkiintuneelta energialta.

Parantajan haava on muisto menneisyydestä, jolloin jossain sielusi inkarnaatiossa jouduit vakaumuksesi, parantajan tai näkijän työsi takia ihmisten tai auktoriteettien silmätikuksi. Ehkä sinua pilkattiin, kivitettiin, karkoitettiin yksinäisyyteen, vangittiin, kahlittiin tai ehkä jopa koit epäoikeuden mukaisen elämän päättymisen.

Parantajan haava muodostaa blokin oman henkisen kutsumuksen ja sen toteuttamisen välillä. Haava aiheuttaa pelkoa siitä, että tässäkin elämässä tulee samalla lailla ivatuksi, pilkatuksi ja tuomituksi. Se aiheuttaa epäluottamusta omiin kykyihin, pelkoa astua esiin valovoimaisena henkisenä ihmisenä, auktoriteetin pelkoa, taloudellista niukkuutta, esillä olemisen pelkoa ja halua aina miellyttää muita ihmisiä.

Kohtasin oman parantajan haavani menneiden elämien regressiokoulutuksessa vuonna 2011. Tehdessämme regressioharjoituksia, löysin itseni pienen keskiaikaisen irlantilaisen kylän torilta hirttolavalta. Olin noin 13-14 vuotias, jotenkin vajavainen lapsi. Tuossa elämässä hevoset olivat ystäviäni. Ymmärsin eläimiä telepaattisesti ja minusta tuntui, että pystyin parantamaan niitä. Omituisuuteni takia kyläläiset pelkäsivät minua ja uskoivat minulla olevan pahan silmän. He päättivät hirttää minut noitana. Hirtetyksi tuleminen selitti sen miksi olin nuoresta saakka kärsinyt pahoista niskakivuista. Niskani tunnistaa vieläkin negatiiviset energiat helposti.

Parantajan haava, kuten muutkin karmalliset muistijäljet avautuvat helpoiten menneiden elämien regressiossa. Vuosien aikana olen voinut auttaa lukuisia henkisiä ihmisiä kohtaamaan ja eheyttämään omansa.

Parantamalla menneisyyden emme vain eheytä henkikehon energiaa vaan vapautamme itsemme toteuttamaan sen mitä olemme sieluna luvanneet täällä maan päällä tehdä. Maailma tarvitsee parantajia, näkijöitä, meedioita, henkisen kutsumuksensa ilmentäjiä.